Sydämeni koti

IMG_4431

Istuin junassa. Kun maisema alkoi kumpuilla ja metsien välissä kutsuen loistivat järvien pinnat, olin pakahtua. Tämä on minun sydämeni maisema. Se paikka, jossa minun on helpointa olla oikea minä. Missä hymy kumpuaa sitä, että tietää olevansa sydämensä kodissa.

 

 

Vierailin viikonloppuna lapsuuteni ja nuoruuteni maisemissa Jyväskylässä. Tämä oli kesälomani aloitus. Ja harrastelijakirjoittajalle loma tarkoittaa tietenkin pulppuavia ideoita ja aikaa toteuttaa mielen perukoilla jonkin aikaa hahmottuneita ideoita.

Tässä junamatkalla Jyväskylään syntynyt tilausteksti, joka on nyt Sonja Jokirannan sävellettävänä.

 

A-OSA

Tahdon heiluvat verhot,
kauniimman kuvan,
eteisen jossa jo
kaikkeen saan luvan.

Tahdon vapaampaa ilmaa,
enemmän omaa.
Hitaita aamuja,
rakkautta kovaa.

 

SIIRTYMÄ KERTSIIN:

Jossain elämää menee,
en jäädä voi tähän.
Syyllisyys kuule,
hellitä vähän.

 

KERTSI:

Päivien jälkeen ehkä jouluna palaan,
varoen vielä äitä halaan,
oon kuin koskaan lähtenyt en ois.

 

A-OSA

Tahdon rohkean alun,
kiidetyn retken
Oikaisen tästä, jos
tavoitan hetken.

Päästän mieluusti irti,
pakenen vähän,
käperryn hiljaa jos,
jäämme nyt tähän.

 

SIIRTYMÄ KERTSIIN:

Uusi elämä kantaa,
kun jätän vain tämän.
Kohoan ilmaan,
hengitän vähän.

 

KERTSI:

Aamujen jälkeen ehkä kesällä palaan,
varoen vielä isääni halaan,
oon kuin koskaan lähtenyt en ois.

 

PS. Ystäväni Riina oli varannut kirjailijalle aivan ideaalin vierashuoneenkin. Seinät oli maalattu liitutaulumaalilla ja niitä peittivät kauniit espanjankieliset lauseet. Espanja on korviini kauniisti sointuva kieli. Hyvä oli siinä ihmisen hengähtää ja nyt on taas paljon tarinoita kerrottavana.

IMG_4449

 

 

 

 

 

Share Button