Lukijapalautetta

Otan mielelläni lukijapalautetta vastaan. Voit lähettää sitä esimerkiksi alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta tai Twitterissä hashtageilla #kiinakirja tai #kadotetutkasvot.

 

Hyppy tuntemattomaan

Tämä kirja kertoo ulkomaan komennuksen erilaisena kokemuksena kuin sen yleensä kuulemme. Kirjoitustyyli on niin mukaansatempaava, että koin olevani itse sekä henkisesti että fyysisesti arvioimassa kulttuurishokkia, jonka voi tuntea hyppäämällä tuntemattomaan.

 Tiina Jåfs
Kirja, johon uppouduin
Kiitos kirjasta! Minulla meni sen lukemiseen tasan päivä, kun en sitten muuta tehnytkään. Uppouduin niin siihen, enkä voinut lopettaa ennen kuin koko kertomus oli luettu!
Satu Pasanen
Itseironiaa ja äidinrakkautta

Pidin erityisesti pikkuyllätyksistä (jotka olivat sokeeraavia), kuten kilpikonnat kaupassa, safariretken tiikerien ruokailu, olympialajien uutisointi  ja  lääkäriaseman olosuhteet, sillä ne kertoivat Kiinasta, jota en tunne. Kirjassa oli itseironiasta huolimatta läsnä äidin rakkaus ja lämpö. Kiinalaislasten olosuhteet olivat tietysti jokaiselle äiti-ihmiselle puhuttelevia.
Kaiken kaikkiaan mielestäni valitsemasi näkökulma oli piristävä ja paikoitellen kaukana tekopyhyydestä. Toivottavasti sinulla on työn alla jotakin yhtä reipasta!
 
Eija Niiranen
Share Button

22 Comments

  1. Jaana Nyström
    marras 10, 2014 @ 08:27:38

    Huhhuijaa!
    Luin eilen sängyssä Kadotetut Kasvot -kirjan yhdellä makaamisella, en voinut laskea kirjaa käsistäni ennenkuin pääsin loppuun.
    Olen myös asunut sekä matkustanut laajalti Aasiassa ja moni asia kolahti kulttuurishokin kokeneen sieluun.

    Kirja ihastutti sekä vihastutti: Olisi tehnyt mieli hypätä aikakoneessa paikan päälle pitämään kiinalaisille jöötä ja samalla potkia Markusta kulkusille, useaan otteeseen! 🙂
    Hatunnoston arvoinen suoritus että pystyit pitämään homman ja itsesi myös kasassa. Tämän kirjan pitäisi olla puolipakollista luettavaa kaikille Aasian komennuksille lähtijöille… Myös Suomen pään pomoille lintukodossaan.

    Tapahtumat jäävät pyörimään mieleen, erittäin vaikuttava kirja!

    Reply

  2. Tanja Juslin
    syys 22, 2014 @ 19:13:21

    Tykkäsin. Kovasti. Niin tykkäsivät sen lahjaksi saaneetkin. Odotin kuuliaisesti vuoroani pitkään ja hartaasti ja kun lopulta pääsin alkuun, en olisi käsistäni malttanut laskea. Erittäin mukaansatempaava ja kuten muutkin ovat jo todenneet, tunteet välittyvät aidosti. Jos en paremmin olisi tiennyt, olisin väittänyt koko tarinan olevan alusta loppuun totta. Kiinaan en hinkunut ennen lukukokemusta, ja voin todeta ettei minun sinne tämänkään kokemuksen jälkeen tarvitse mennä, vaikkei kaikki totta ollutkaan.
    Toivon, että jatkat kirjoittamista, tosi tarinoita Suomesta olisi kiva jatko-osa…sitä odotellessa isot kiitokset tarjoamastasi kokemuksesta.

    Reply

  3. Heli Järvenpää
    elo 30, 2014 @ 18:57:57

    Moi Katja!

    Kiitos palautteesta. Kiva, että saitte kirjan luettua, kun tiedän teidän sitä kirjastoon jo jonnin aikaa odottaneen.

    Äitini juuri tänään kommentoi minulle, että kauheaa, kun osa lukijoista luulee minun nyt olevan joku tossukka. Että miksi en kehunut kirjassa, että opin puhumaan kiinaa, ajoin kiinalaisen ajokortin, kävin luennoimassa paikalliselle lukiolla ja julkaisin kodinhoitajille apumateriaalia koskien kulttuurieroja ja työsuhteeseen liittyviä dokumentteja.

    Koska nuo asiat eivät kuulu tähän tarinaan. ”Tästä tarinasta kolmannes on totta, kolmannes valetta ja kolmannes vain sitä, etten ymmärrä.”

    Reply

  4. Katja Pöyhönen
    elo 29, 2014 @ 08:24:18

    Kiitos kirjasta.
    Luin samana päivänä kun sen käsiini sain. Tykkäsin. Kulttuuriero koti Suomeen oli valtaisa ja ainakin itse pystyin samaistumaan tähän ”Tiinan” ahdistukseen, kun mikään ei mene niin kuin pitäisi. Tämän kaiken jälkeen voi vaan olla onnellinen siitä kuinka hyvin meillä asiat on täällä Suomessa.

    Jatka tätä kirjailijan uraa, se on luotu sinulle.

    Äitini luki myös kirjan ja tykkäsi siitä kovasti.

    Reply

  5. Heli Järvenpää
    heinä 04, 2014 @ 22:59:47

    Hei Mia!

    Onpa hauska saada palautetta toiselta Kiinassa asuneelta. Muistan kun itse hieman ennen Kiinaan lähtöä luin Sami Sillanpään loistavaa Kiina-ilmiöitä kolumnikokoelmaa. Nauroin huvittuneena jutuille ja kuvittelin kirjoittajan kärjistävän kokemuksiaan. Kunnes sitten Kiinassa asuessani tajusin, että kaikki kuvattu olikin ollut täyttä totta ja arkista eloa ilman liioittelua.

    Suosittelen tuota Sillapään kirjaa, jollet ole vielä tutustunut. Ja vinkkaahan tästä minun kirjasta muille Kiinassa asuneille tutuillesi. Aika monesta kirjastostakin tätä jo saa lainaan, jollei uskalla tuntemattoman esikoiskirjailijan kirjaa heti mennä ostamaan.

    Reply

  6. Mia Laari
    heinä 03, 2014 @ 19:20:58

    Kiitos Kadotetut kasvot kirjasta. Se on todella hyvin kirjoitettu. Kirja herätti monenlaisia tunteita koko lukumatkan ajan. Itse Kiinassa asuneena tuli nyt taas kirjan mukana mieleen ne kaikki erilaiset tuntemukset ja ajatukset joita Kiinassa on tullut koettua. Asiat on kirjoitettu niin todentuntuisesti, että aivan kuin olisin siellä Kiinassa taas, uppouduin niin syvälle kirjaan. Olet kuvannut todella hyvin sitä kiinalaisten tapaa elää ja toimia. Välillä tuli vilunväreet, suuttumus ja nauru…jne. Uskomatonta kuinka paljon erilaisia tuntemuksia kirja voi tuoda. Jatka ihmeessä kirjojen kirjoittamista. Odotan innolla uusia tarinoita, vaikka Kiinasta. Kiitos todella paljon hyvästä lukuelämyksestä.

    Reply

  7. Heli Järvenpää
    kesä 15, 2014 @ 21:45:17

    Moi Kaisa!

    Osut muuten tuossa kommentissasi kirjan suhteen yhteen ytimeen. Vaikka tässä periaatteessa olisi aineksia aika rankkaankin tarinaan, olen tietoisesti tehnyt päätöksen olla mässäilemättä kauheuksilla. Ja tuo johtuu osin esimerkiksi siitä, että tiedän omienkin lasten joskus vielä kirjaan tarttuvan. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi uskaltanut jotain kertoa tai asioita olisi peiteltynä vaan sitä, etten lähtenyt yksityiskohtiin syventymällä repimään vaikeita asioita liiaksi auki. Sen verran vain, että lapset ymmärtävät, miksei äiti aivan innoissaan ole Kiinaan lomillaan matkaamassa.

    Reply

  8. Kaisa Häkkinen
    kesä 15, 2014 @ 21:31:04

    Helposti pystyi kuvittelemaan olevansa osa tarinaa, itse kokemassa kerrottuja asioita. Lapset pyysivät ensin vähän väliä minua kertomaan tarinoita kirjasta, ja lopulta päädyin lukemaan loppuosan ääneen koko porukalle autossa ja hotellihuoneessa. Kaikki olivat yhtä kiinnostuneita.

    Reply

  9. Katja Karhinen
    kesä 15, 2014 @ 09:36:11

    Kadotetut kasvot -kirja tuli ”ahmaistua” hetkessä. Helppolukuinen ja koskettava tarina. Luen mielelläni tositapahtumiin perustuvia kirjoja. Ainoa negatiivinen asia oli se, että kirja loppui niin pian. Olisin joissain kirjan kohdissa halunnut ”sukeltaa” paljon syvemmälle. Kiitos Heli upeasta kirjasta!

    Reply

  10. Tuula Laakso
    kesä 14, 2014 @ 18:28:30

    Tänään perjantaina 13 päivä se tuli, odotin sitä kovin ja nyt sain käteeni.”Kadotetut kasvot” jo kirjan ulkonäkö sai ihastumaan, tutkin takakantta ja tunsin, että edessä on lukunautinto, vielä parempi kuin odotinkaan.
    Illalla ulkona pauhasi tuuli ja sade, taisi ukkonenkin jyrähdellä. Otin kirjan käteeni ja luin sen yhdellä istumalla. Ei sitä malttanut kädestään laskea.
    Teksi oli loistavan rikasta, helposti luettavaa ja jo puolessa välissä kirjaa aloin pelkäämään sen loppumista kesken.
    Ensihetkistä, lähdön odotuksissa tajusin, ettei lähtö jonnekkin tuntemattomaan, vaikkakin eksoottiseen maahan kahden pienen lapsen kanssa olekkaan mikään huvireissu. Kaikki huoli, pelko epävarmuus oli käsinkosketeltavaa. Ne ensimmäiset kokemukset tuolla kaukana toi mieleen sadun Liisasta ihmemaassa, nyt vai käänteisenä. Näin silmissäni ”Tiinan” kenties pelokkaankin olemuksen hänen yrittäessään suojella lapsiaan ja huolehtia tavaroista, ymmärtämättä yhtään mitä ympärillä puhutaan. Miten yksinäiseksi sitä tuossa tilanteessa tunteekaan, olkoonkin vaikka aviomies olisi siinä lähellä.
    Huikea kirja, monia tunteita lukija saa käydä läpi. Moni asia tuntuu niin pahalle, pahemmalle kuin se minkä samasta asiasta kuulee tai lukee uutisista. Epätoivo kiinalaisperheissä, niissä köyhemmisssä sai lähes kyyneleet silmiin.
    Kirjan tarina kulkee juohevasti hetkestä toiseen ja sen rinnalla tarina. Empaattisuus, oma rajallisuus…
    Rakastuin tähän kirjaan, enkä yhtään liioittele jos sanon, että se oli parasta mitä olen pitkään aikaan lukenut tällä saralla. Kiitos Heli olet upea ihminen, äiti ja kirjailija jatka ihmeessä kirjoittamista. Sinulla on se taito.

    Reply

    • Heli Järvenpää
      kesä 14, 2014 @ 21:07:57

      Hei Tuula!

      Onpa kauniisti kirjoitettu tarina lukukokemuksestasi. Ihana tuo lause ja tuttu tunne, kun tietää jonkun mieluisen asian lähestyvä liian nopeasti loppuaan.

      Minulla oli tätä työstäessäni sellainen olo, että mielessäni oli tarinoita, joita en ainakaan itse ollut aikaisemmin kuullut. Tai ehkä toki hitusen liipannut, mutta vain enempiä niitä ajattelematta sivuuttanut. Siksi olenkin todella onnellinen kuullessani, että nimenomaan tunteet välittyvät. Jos lukijakin tuskastuu ja turhautuu, olen tavallani onnistunut.

      Vaikka olisikin ihana kirjoittaa kirjoja, jotka tuovat lähinnä onnea ja hyviä hetkiä lukijoille, tämä oli tällä kertaa nyt vain tehtävä. Painoi mieltä niin paljon. Toivon kuitenkin lukijan ainakin uudella tavalla oivaltavan, miten paljon hyvää ympärillämme täällä kotona on. Tuon rakkauden toivon välittyvän vaikka sitä ei tarinassa alleviivatakkaan.

      Suurkiitokset hyvää mieltä tuovasta palauttestasi!

      Reply

  11. Päivi Hynell
    kesä 14, 2014 @ 00:18:09

    Posti toi tänään kirjan kotiin. Aloitin lukemisen illalla ja nyt on yö, en pystynyt jättämään kirjaa kesken. Kirja tempaisi mukaansa ja piti jännityksessä, että mitä perhe seuraavaksi taas kokee. Kirja oli hyvin koskettava ja herätti paljon tunteita vihasta suruun. Turhautuminen nousi lukiessa pintaan, mitä se on voinutkaan olla paikan päällä koettuna?

    Paljon matkustaneena olen luullut nähneeni kaikkea, mutta tämä kirja todisti luuloni vääräksi. Maailmassa on niin paljon asioita, joista minulla ei ole mitään käsitystä.

    Luen aina mielelläni tositapahtumia ja elämänkertoja ja tämä kirja sopi minulle kuin nenä päähän. Tällaisia lisää!

    Reply

    • Heli Järvenpää
      kesä 14, 2014 @ 20:51:06

      Hei Päivi!

      Kiitos positiivisesta palautteesta. Joka päivä sitä epäröi ja miettiin, mitähän lukija kirjasta ajattelee. Kun on parhaansa yrittänyt, mutta silti pelkää jotenkin tuottavansa pettymyksen. Eli tällainen kannustava palaute on todella tervetullutta! Kiitos, että tartuit kirjaan ja jaoit aattesi lukukokemuksesta.

      Reply

      • Anna
        elo 28, 2014 @ 20:43:38

        Jep, kirja oli tosiaan mukaansatempaava, mutta myös ahdistava. Kun ajatteli, että tämä on oikeasti elettyä elämää… huh-huh. Eipä hyvää päivää. Mutta kirjana siis ehdottomasti hieno tuotos!

        Reply

  12. Heli Järvenpää
    kesä 03, 2014 @ 20:41:55

    Kiitos, Heli!

    Olen tosi onnellinen tästä palautteesta. Jotenkin sitä kirjoittajana pelkää, että entä jos tarina ei aukeakaan, tarjoa mitään lukijalle. Että jos sen voikin ohittaa olan kohauksella. Eli onhan se iso onni, jos tarina kolahtaa ja ajatuksia herättää. Anna kirja pomolle lukuun, niin hän tietää, miksi olet ollut myöhässä 😀

    Reply

  13. Heli Huuhtanen
    kesä 03, 2014 @ 19:01:15

    Olen itse huono lukemaan kirjoja ja kirjan lukeminen jää minulla usein puoleen väliin, jos kirja ei ole riittävän kiinnostava. Viimeksi jäin näin koukkuun, kun luin Stig Larssonin trilogiaa.

    Mitä tapahtui, kun aloin lukemaan Heli Järvenpään kirjaa Kadotetut kasvot. En olisi malttanut lopettaa lukemista. Sain kuitenkin kirjan vasta illalla, joten nukkumatti vei voiton. Herättyäni minun oli luettava heti muutama sivu lisää ja töihin lähtö hieman venähti. Pakkasin kirjan mukaan käsilaukkuun, jotta voisin lukea kirjaa työmatkalla. Töistä päästyäni luin kirjaa bussissa kyyneleet silmissäni ja kotoa loput.

    Kertomukset suomalaisperheen elämästä Kiinassa olivat erittäin mielenkiintoista luettavaa. Tiinan ”tuska” oli käsin kosketeltavissa. Kirjaa lukiessani: Tunsin iloa, surua ja välillä jopa hymähtelin ääneen. Loppukohtaus sai ihoni kananlihalle. Tarinat nivoutui lopussa hienosti yhteen. Täytyy lukea kirja vielä uudestaan.

    Hyvä Heli! Hieno teos!

    Reply

  14. Heli Järvenpää
    huhti 15, 2014 @ 12:02:23

    Nina, olen otettu. Kun itse on elänyt tätä tarinaa mielessä vuosia pyöritellen, sitä pelkää, että ehkä se ei kannakaan omaa päätä pidemmälle. Rakensin tarinan tietoisesti siten, että asioita paljastuu tarinan edetessä eri valossa ja halusin lukijankin kokevan sen, että vaikka tietää enemmän kuin ennen, ei se välttämättä vielä tarkoita sitä, että ymmärtää asioita paremmin.

    Minulla oli neljä isoa motivaattoria tarinan kertomiseen. Yksi niistä oli juuri tuo mainitsemasi kliseisen siloteltu kuva asumisesta ulkomailla. Itsekin välitin ulkomailla asuessani kiillotettua kuvaa. Tein niin, jotten olisi huolestuttanut läheisiäni tai ärsyttänyt uuden kotimaan ystäviä. Kuka sitä akuutilla hämmenyksen hetkellä pystyykään tunnustamaan heikkouttaan? Mieluummin sitä uhoaa tai peittää epävarmuuden pois.

    En väitä etteikö ulkomailla asuminen voisi olla upeaa ja ihanaa. Minullekin se joinakin päivinä sitä oli. Jokaisen meidän tarina on yksilöllinen ja kertomisen arvominen.

    Reply

  15. Nina Väänänen
    huhti 14, 2014 @ 16:43:51

    Luin kirjan kerran, sitten toisen ja vielä kolmannenkin. En olisi millään malttanut odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Uppouduin eri henkilöiden tarinoihin, ihan kuin olisin heidät nähnyt itse. Koin vahvasti mm sen avuttomuuden tunteen, joka äidille tulee kun hän näkee ja kokee asioita, jotka taistelevat meidän oikeustajuamme vastaan. Tarina ja tuntemukseni nivoutuivat sitä vahvemmin yhteen mitä useamman kerran kirjan luin. Kieli on luontevaa ja tuntui heti alusta lähtien omalta, Tarina soljui eteenpäin sulavasti.

    Usein komennukselle lähtijän perheille maalataan kaunis kuva ihanasta seikkailusta ja auvoisesta arjesta. Kertomatta jää todellisuus, kun kieli on vieras ja kulttuurierot vaikeuttavat kommunikointia. Perheen toinen osapuoli elää ammatillista ja sosiaalista unelmaansa, toinen elää arjessa lähes yksin. Suuren lähtöhehkutuksen jälkeen ei kehdata kertoa kenellekkään, että elämä ei aina olekaan yhtä luksusta ja arki auvoista.

    Itse paljon eri kulttuurien kanssa työskenneltyäni koen vahvasti, että yritysten tulisi sisällyttää tämä kirja jokaisen ulkomaankommennusta suunnittelevan ja sinne lähtevän henkilön/perheen perehdysohjelmaan. On hienoa, että kerrankin kuvataan aidosti, avoimesti ja rohkeasti tilanteita ja konflikteja, jotka voivat tuntua todella karuilta, jos niihin ei ole yhtään valmistautunut.

    Olisinpa itse saanut lukea tämän silloin jo kauan sitten kun aloitin kansainväliset työt!

    Reply

  16. Heli Järvenpää
    maalis 03, 2014 @ 23:01:04

    Kiitos Jouni! Hauska sanavalinta tuo ”ryöpsähtää”. Sitähän tämä totisesti taitaa tehdä. Kirjoittajalle erittäin palkitsevaa kuulla, ettei teksti lentänyt jonninjoutavana ja samantein unohdettuna pois mielestä. Tämän palautteen kannustamana lupaan yrittää parhaani ja jatkaa kirjoittamista.

    Reply

  17. Jouni Konttila
    maalis 03, 2014 @ 22:20:23

    Paljon lukevana ja matkailusta innostuneena luin kirjan kerran ja muutaman päivän päästä toistamiseen. Eläväinen kerronta, joka poikkeuksesta matkakirjoista puuttuu ryöpsähtää tässä lukijan silmille positiivisesti. Hyvä kirja tuo mieleen elokuvamaisesti tapahtumat ja henkilöt. Matkailusta ja elämästä kiinnostuneille suosittelen lämpimästi. Toki antaa elämyksiä kaikille. Hieno kirja, toivottavasti jatkoa seuraa.

    Reply

  18. Piia Grekula
    helmi 23, 2014 @ 21:52:32

    Erittäin viihdyttävä ja koskettava kirja.
    Pitkästä aikaa tämän kirjan kanssa tuli se tunne etten malta lukemista lopettaa ennenko pääsen loppuun ja niinhän siinä kävikin eli yhtenä iltana sen läpi kahlasin. Todella mukaansatempaava, mutta samalla ajatuksia herättävä teos. Mielestäni lisäksi kirjan kertomat kaksi tarinaa oli toisiinsa todella sujuvasti ja tasapainoisesti yhteenpunottu!!
    Kiitos Heli 🙂

    Reply

    • Heli Järvenpää
      helmi 23, 2014 @ 23:12:35

      Hei Piia!

      Kiitos palautteestasi. Tuntuu hyvältä kuulla tällaista. Pelkäsin kovasti, aukeaako tarina ollenkaan muille kuin itselleni. Mutta koska se tuntui tärkeältä saada kertoa, pistin paperille kuitenkin ja toivoin, että se tarjoaisi yllätyksiä, kuvausta siitä, miltä elämä muualla voi tuntua.

      Reply

Jätä kommentti

*